Elinvoimatekijöistä vetovoimaa ja pitovoimaa

Alueen elinvoimaisuus vahvistaa sen vetovoimaa ja pitovoimaa – ja toisin päin. Vetovoimatekijöitä on perinteisesti tutkittu asiakas- ja bränditutkimuksilla kuten muuttajatutkimuksilla, talousalueanalyyseillä ja yrityskentän potentiaalikartoituksilla.

Mutta tiedätkö oikeasti alueesi elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman vaikuttavuustekijät ja niiden nykytilan? Yhdessä ne muodostavat onnistumisen ja menestymisen edellytykset kun vaikuttavuuden eri kohderyhmät ja kohdennetun toiminnan kehittämistarpeet sekä onnistumisen arvioinnin välineet tunnistettu.


Innolink Public: Elinvoimaa tiedolla johtamisesta

 

Elinvoimaisuutta luo ennen kaikkea tekeminen, mutta sitä voidaan tukea myös vuorovaikutuksella ja tiedolla johtamisella. Elinvoimainen paikkakunta on useimmiten myös vetovoimainen eli houkutteleva – hyvä tekeminen houkuttelee luokseen usein lisää hyvää tekemistä.

Brändityötä tehdään useimmiten juuri vetovoimaisuuden vahvistamiseksi: uusien asukkaiden, yritysten, osaajien, investointien tai matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle.

Brändillä on kuitenkin myös vahva sisäinen merkitys. Alueen toiminnan sisällöt, voimavarat ja kehittyminen sekä uusiutumiskyky ovat keskeisiä tekijöitä elinvoimaa vahvistavan pitovoiman kehittymisessä.

Elinvoimaa vahvistavan toiminnan onnistumista mitataan, seurataan ja arvioidaan vaihtelevasti erilaisissa kunnissa ja kuntaorganisaatioissa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa oleellista on ensin määrittää mitä tavoitellaan, keihin halutaan vaikuttaa ja mikä määrittää onnistumista.  Arvioinnin ja mittaamisen hyödyt nähdään vasta silloin kun on tunnistettu ne onnistumisen kriteerit, joiden mukaan toiminnan konkreettiset tavoitteet on asetettu, toimenpiteet suunniteltu toteuttamaan niitä ja sitten mitattu tavoitteiden saavuttamista.

Oikein valittu arvioinnin kehys ohjaa toimintaa pitkällä ja lyhyellä aikajänteellä ja tuottaa tärkeää tietoa johtamisen tueksi. Mitä sitten mitata tai arvioida? Toimenpiteiden määrää? Osallistujamääriä, juttujen läpimenoja, saatujen kontaktien määrää, yleistä mielikuvaa tai mainetta vai todellista vaikuttavuutta? oiminnan määrää, panostuksia vai vaikuttavuutta?

Entä kuka ”omistaa” vaikuttavuuden? Jos tavoitteeksi on asetettu tietty määrä muuttajia alueelle ja se toteutuu, perustuuko toteutuma markkinoinnin toimenpiteisiin vai muuhun toimintaan kuten esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, kuntapalveluihin tai vaikka sukujuuriin?  

 

 

Tunnetko kohderyhmäsi?

 

Keskeistä on aloittaa vaikuttavuuden kohderyhmistä ja rajata, fokusoida, kohdentaa. Keneen haluamme vaikuttaa? Kenet haluamme kohdata asukastilaisuuksissa, sosiaalisessa mediassa tai käyvän sivustollamme, ottamaan yhteyttä ja tekemään sen ratkaisevan muuttopäätöksen paikkakunnalle? Kuka on päättäjä, johon pitäisi pystyä vaikuttamaan kun tavoitellaan investointeja alueelle? Minkä alan osaajia alueelle tarvitaan? Mistä ovat ne matkailijat ja minkä tyyppisiä matkailijoita, joille alueemme tuotteet tuottaisivat parhaita elämyksiä?

Entä miten voimme edistää nykyisten asukkaiden hyvinvointia? Lasten, nuorten, opiskelijoiden työikäisten, vapaa-ajanasukkaiden, senioreiden? Kohderyhmät voivat toimintakausina vaihdella - ainakin painotukset eri kohderyhmiin. Ja vielä: missä nämä kohderyhmät ovat ja liikkuvat? Missä kohtaisimme heidät parhaiten? Ylipäätään: tunnemmeko kohderyhmämme?

 

Ratkaisuja elinvoimaisuuden arviointiin

 

Erilaisia arvioinnin menetelmiä ja mittareita on useita. Oleellista on ensin miettiä eri onnistumisesta kertovat tasot, jonka perusteella kampanjoinnin tai jatkuvan toiminnan ja prosessien onnistumista arvioidaan.  

Kokonaisvaikuttavuuden indikaattorit antavat viitekehyksen valinnoille kertaluonteisen mittaamisen ja säännöllisen seurannan toteuttamisesta. Hyvin aseteltuina ne antavat myös toimintaa ohjaavan kehyksen esimerkiksi elinvoimaisuuden, vetovoimaisuuden ja pitovoimaisuuden tasolle. Kullekin indikaattorille puolestaan asetetaan mittarit.

Tulosmittaristosta erilaiset volyymin kuten aluetalouden mittarit ja asiakkuutta arvioivat mittarit, brändimielikuvien tai mielipiteiden mittarit, toimenpidemittarit ja toimivuuden mittarit ovat yleisiä. Karkealla jaolla mitataan vaikutusta ilmiöön, vuorovaikutukseen, ajatuksiin ja tunteisiin tai käyttäytymiseen. Hyvä on muistaa myös, että tilastolliset mittarit eivät aina kerro totuutta, vaan kokemuksesta kertova tieto voi kertoa asian oikeamman tilan lukujen takaa.

 

Tiedolla johtamisella lisää elinvoimaa

Lopulta on tärkeää muistaa tiedon hyödynnettävyyden näkökulma. Arviointia ja mittaamista ei kannata tehdä vain mittaamisen vuoksi, vaan siksi, että saisimme tietoa onko suunta oikea, olemmeko oikeilla raiteilla ja onko toiminnallamme vaikutusta siihen mitä tavoittelemme. Tärkeää on myös huomioida, että arvioinnilla saadaan esiin nimenomaan kehittämiselle osviittaa ja vaikkapa asiakaskokemusta selvittämällä usein konkreettisia parannusehdotuksia. Voiko parempaa kehitysideoiden listaa saadakaan kuin todellisilta palvelun käyttäjiltä itseltään ja nimenomaan yhteiskehittämisen näkökulmasta?
 

Onnistumisen arvioinnin ratkaisuja on useita tilanteesta riippuen.

Ota yhteyttä, niin tunnistetaan paremmin alueenne kohderyhmät ja elinvoimaisuuden tila sekä suunnitellaan toimiva onnistumisen arvioinnin viitekehys.

  

Yhteistyöterveisin,

Merja Olari-Sintonen

Liiketoimintajohtaja, Innolink Research Oy

Kysy lisää

Merja Olari-Sintonen


Email: merja.olari-sintonen@innolink.fi
Puh: +358 50 378 4305

Töitämme