Valinnanvapaus sote-uudistuksessa – uhka vai mahdollisuus?

 

Sote-uudistus nytkähti pykälän eteenpäin hallituksen esityksellä 6.4.2016. Uudistuksen monet tasot askarruttavat.

Mikä muuttuu yksilön, yhtiön, kunnan, maakuntien ja sote-henkilöstön näkökulmasta?
 

Mahdollisuuksista vahvuuksiin: hyvinvointia ja kilpailukykyä

Sote-uudistus ja laajennettu valinnanvapaus avaavat lukuisia mahdollisuuksia. Uudistus on monelle näytön paikka. Muutos on mahdollisuus parantaa kokonaishyvinvointia – sekä ennaltaehkäisevän toiminnan, peruspalvelujen, erikoissairaanhoidon että kuntouttavan ja ylläpitävän toiminnan yhteenhitsaamisen avulla.

Muutoksen onnistumiseksi tarvitaan asiakaslähtöistä kehittämistä, palvelupolkujen ja -ketjujen rakentamista asiakkaan näkökulmasta, kohdennettua palvelujen viestintää ja markkinointia, laadukasta asiakaspalvelua sekä asiakkuuksien hoitoa ja puhdasta brändityötä kilpailukykyisyyden varmistamiseksi. Kilpailukyvystään huolehtivien palvelutuottajien joukko voi olla kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa – ja toimiessaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä.

Sote-uudistuksen myötä palvelujen tuotannon kilpailukenttä muuttuu merkittävästi, ja toimijat tarvitsevat uudenlaista osaamista. Me Innolinkissä tarjoamme käyttöön osaamisemme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina.
 

Yksilön näkökulma – valitsemisen vapaus ja pakko

Suomessa yksilöllä on jo nyt valinnanvapaus. Julkisen terveydenhuollon lisäksi jokainen voi halutessaan jo nyt valita yksityisen palveluntuottajan ja saada hoitoon Kela-korvausta. Esitetyissä laajemmissa valinnanvapausmalleissa yksilö valitsee itse palveluntuottajaksi joko yksityisen, kolmannen sektorin tai julkisen toimijan ja valinnallaan sitoutuu kyseiseen tuottajaan määräajaksi. Mutta onko tämä valitsemisen vapaus kansalaisille selvää? Ja onko sote-uudistus ymmärrettävä ylipäätään? Miten kansalainen osaa valita hänelle sopivimman palveluntuottajan? Tarjotaanko kansalaisille jatkossa myös vertailun mahdollisuus, kun kuitenkin asiakasmaksut ja korvaukset olisivat esitetyn mukaisesti tuottajasta riippumatta samat? Eli millä ja miten yksilö osaa tehdä valinnan eri toimijoiden välillä ja sitoutua tähän määräajaksi?

Yksilön oma vastuu korostunee vapauden myötä. Lisäksi korostuu lähiyhteisön vastuu huolehtia sellaisten läheisten valinnasta ja hoidonsaannista, jotka eivät välttämättä itse osaa tai tiedosta tarvitsevansa sote-palvelua. On tässä onneksi vielä pari vuotta aikaa perehdyttää kansalaiset uuteen systeemiin, kunhan ensin muutama vielä avoinna oleva kysymys ensin ratkaistaan ja järjestämislakiuudistus etenee päätökseen.
 

Yhtiöiden näkökulma – vetovoima ja pitovoima ratkaisevat pelin

Valinnanvapauden piirissä olevat peruspalvelut vapautuvat esitetyn mallin mukaan markkinakilpailulle. Yksilön valinnassa tulee vaikuttamaan suurella painoarvolla mielikuvat, kokemus ja tuottajan brändi. Palvelutuottajayhtiön kyky houkutella yksilö asiakkaaksi ja pysymään asiakkaana vielä esitetyn sitoutumisajan jälkeenkin ovat tekijät, jotka ratkaisevat yhtiöiden näkökulman. Houkuttelevuus ja vetovoima sekä asiakasuskollisuus eli pitovoima ovat niin yksityisen, järjestötaustaisen kuin tulevien julkistenkin yhtiöiden menestystekijät.

Matti Apunen kritisoi kolumnissaan ”Paikoillanne, valmiit, kilpailkaa!” (HS 12.4.2016) kuntien vetkuttelua yhtiöittämisen suhteen. Samalla hän kyseenalaisti julkisten palvelujen yhtiöittämisen aikatauluhuolen: jos julkisen sektorin toimijoiden johtamisen ja tehokkuuden taso on oikeasti mitä on kehuttu, eivätkö julkiset yhtiöt ole nopeastikin kilpailukykyisiä. Yhtiöittäminen on aina muutos, joka vaatii organisaatiolta kantokykyä. Samalla pitäisi pystyä varmistamaan, että arki sujuu ja ihmiset saavat hyvän hoidon kuten tähänkin saakka. Toisaalta, yhtiöittäminen tuo toimintaan odotettua läpinäkyvyyttä – ja ennen kaikkea fokusta.

Uudistuksen myötä merkittävä määrä sote-palveluhenkilökuntaa siirtyy kunnista ja kuntataustaisista toimijoista uusiin maakunnalliselle tasolle muodostettaviin toimijoihin. Yksityiskohtien ja isompienkin konseptien ollessa vielä auki hämmennys ja epävarmuus henkilökunnan keskuudessa on varmasti suuri. Ihmisten hoitotarve ei poistu, eli työt jatkuvat asiakastyössä – vaikka palkkakuitin yläreunassa maksajan nimi vaihtuukin. Uudistus vaatii henkilöstöltä venymistä ja jaksamista. Samalla se vaatii toteuttajilta suurta muutosjohtajuutta.


Kuntien näkökulma – sote vie, sote tuo

Kunnat kamppailevat perustehtävänsä kanssa, kun sote-uudistus vie järjestämisvastuun (sekä toimijat ja rahat) maakuntatasolle. Mitä jää kunnan tehtäväksi uudistuksen jälkeen? Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Mutta mitä se tarkoittaa perusterveydenhuollon siirryttyä? Jo tänäkin päivänä iso osa yksilön kokonaishyvinvointiin vaikuttavasta ennaltaehkäisevästä toiminnasta on järjestöjen ja seurojen järjestämää. Monenlainen osaamisen kehittyminen, harrastus-, liikunta- ja kulttuuritoiminta, asumisen ratkaisut sekä sosiaalinen kanssakäyminen edistävät hyvinvointia. Myös työllisyydellä on iso merkitys ihmisen hyvinvointiin. Rakentuuko näiden ympärille tulevaisuudessa kunnan tehtäväkenttä? Ainakin sillä on myös suora linkitys kunnan toiseen päätehtävään eli elinvoiman vahvistamiseen.

Joka tapauksessa kunnan yhteistyö ja verkostoituminen kuntayhteisön eri toimijoiden kuten järjestöjen, yritysten, seurakunnan, muiden julkisten toimijoiden ja ennen kaikkea kuntalaisten kanssa korostuu. Kunnalla on mahdollisuus olla entistä enemmän olla todellinen kuntalaisten yhteisö.

Me Innolinkissä toimimme kilpailukyvyn kehittämisen kumppanina niin strategisten mittaristojen määrittelykumppanina ja markkina- sekä asiakastutkimusten toteuttajana kuin brändityön, viestinnän, asiakkuuksien ja palveluprosessien kehittämisessä. Tuotamme kokonaisratkaisuja sekä tiedolla johtamiseen, markkinanäkyvyyden parantamiseen että osaavien tekijöiden löytämiseen. Nämä kaikki ovat osaamista, jota sote-kentän toimijat tulevat tarvitsemaan uudessa markkinassa menestyäkseen.
 

Kirjoittaja on Innolink Researchin liiketoimintajohtaja, joka on kokenut asiakas-, palvelu- ja brändiammattilainen. Osaamisen pohjalla on vahva strateginen järjestö- ja kuntatyö markkinointiviestinnän yrittäjyydellä höystettynä.

Kysy lisää

Merja Olari-Sintonen


Email: merja.olari-sintonen@innolink.fi
Puh: +358 50 378 4305