Eduskunta tasa-arvoisempi kuin ennen
Eduskunta on työpaikkana tasa-arvoisempi kuin ennen. Varsinkin valiokuntapaikat jakautuvat miesten ja naisten kesken tasaisemmin, ja nyt valiokuntien puheenjohtajina toimii ennätysmäärä naisia. Toisaalta naisedustajat kokevat kansanedustajan työssä enemmän paineita, ja he kohtaavat miehiä useammin erilaisia epäasiallisen ja häiritsevän käytöksen muotoja eduskunnassa.
Tiedot selviävät tuoreesta Innolinkin toteuttamasta Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksesta. Jatkoselvityksen tilasi eduskunnan tasa-arvoneuvosto. Tutkimusaineisto koostuu kaikille kansanedustajille suunnatusta kirjallisesta kyselystä ja 34 kansanedustajan syvähaastattelusta. Kyselyyn saatiin 125 vastausta, ja vastausprosentti oli 62,5. Haastatteluihin valittiin satunnaisotannalla 17 naista ja 17 miestä, jotka edustavat eri eduskuntaryhmiä, vaalipiirejä sekä ikä- ja kokemusryhmiä. Tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2018.
Kuvassa Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksen julkistamistilaisuudessa vasemmalta Tasa-arvoneuvoston varapuheenjohtaja Eva Biaudet, tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, puhemies Matti Vanhanen ja tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola Innolinkiltä. Kuva: Eduskunta
Valiokuntien puheenjohtajina ennätysmäärä naisia, tosin verkostot sukupuolittuneita
Merkittävin muutos tasa-arvoa kohti eduskuntatyössä on tapahtunut valiokunnissa. Pitkän aikavälin tarkastelussa miehet ovat saaneet haltuunsa eduskunnan halutuimpia, esimerkiksi valiokuntien puheenjohtajien paikkoja. Nyt historiallisen suuri osa valiokunnista (59 %) on sukupuolten edustuksen osalta tasapainossa (40–60 %) ja valiokuntien puheenjohtajina toimii ennätysmäärä naisia. Toisaalta samat valiokunnat ovat mies- tai naisenemmistöisiä vuodesta toiseen, ja se näkyy täysistuntokeskusteluissa.
Nyt toteutetussa kyselyssä kansanedustajia pyydettiin nimeämään mies- tai naishenkilö vaikutusvallan, luottamuksen, yhteistyön ja verkostoitumisen näkökulmista. Edellisessä selvityksessä tunnistettu mekanismi vallan keskittymisestä miehille oli edelleen havaittavassa kyselyssä. Miehet arvostavat luottamusta ja yhteistyökykyä enemmän kuin naiset ja myös luottavat ja verkostoituvat toisten miesten kanssa useammin.
Kansanedustajien verkostot ovat sukupuolittuneita
Naiskansanedustajat kohtaavat miehiä useammin häirintää ja epäasiallista käytöstä
Epäasiallisen käytöksen ja kohtelun kohdalla erot mies- ja naisedustajien välillä ovat kasvaneet. Haastatteluista ei noussut esiin yhtenäistä käsitystä muutoksen taustalla olevista tekijöistä. Seksuaalista häirintää kuluneella vaalikaudella kertoi kokeneensa 16,4 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista ja 3,0 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä. Mieskansanedustajien kokema häirintä on kyselyn perusteella vähentynyt merkittävästi.
Naisedustajat kokevat kansanedustajan työssä enemmän paineita, ja he saavat vähemmän positiivista palautetta ja tukea. Naiset pohtivatkin miehiä useammin kansanedustajan tehtävästä luopumista. He kohtaavat miehiä useammin erilaisia epäasiallisen ja häiritsevän käytöksen muotoja eduskunnassa. Naiset myös toivovat etätyömahdollisuuksien lisäämistä selvästi enemmän kuin miehet. Naiset kokevat usein, että heidän ajatuksensa otetaan vakavasti vasta, kun sitä tukee miesedustaja.
Kansanedustajat kohtasivat epäasiallista käytöstä myös sosiaalisessa mediassa aikaisempaa enemmän. Vuonna 2018 lähes neljäsosa naisvastaajista ei ollut koskaan saanut seksuaalissävytteisiä tai sukupuoleen kohdistuvia kommentteja, kun vuoden 2022 enää kymmenesosa naisista ei ollut kohdannut näitä kommentteja. Tilanteen helpottamiseksi ei osattu nimetä keinoja – eikä eduskunnassa tehtyä ohjeistusta tai muita toimenpiteitä tunnettu.
Epäasiallinen käytös eduskunnassa ja sosiaalisessa mediassa
Lue lisää Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksesta
Tasa-arvo eduskuntatyössä 2022 -seurantatutkimusraportti (pdf)
Juho-Matti Paavola
juho-matti.paavola@innolink.fi
+358 50 590 6716
#innolink #tiedollajohtaminen #tasa-arvo #eduskunta
Lue myös Väestörakenne ja ehdokasasettelu vaikuttavat vantaalaisten heikkoon äänestysintoon.
- Tiedolla Johtajan valinta muistuttaa tutkitun tiedon merkityksestä organisaatioiden toiminnassa 13.12.2024
- Innolink on vahvempi kuin koskaan: markkinoiden vakuuttavin palveluportfolio ja laajin asiantuntemus 08.10.2024
- Go On ja Innolink yhteistyöhön Jokereiden kanssa 27.09.2024
- Promenade Insight osaksi Innolinkiä – yhden katon alta saatavilla huippuedellytykset tiedon kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen 11.09.2024
- Johtajuuden merkitys organisaation menestykselle 02.09.2024
- HR-johdon haasteet ja painopisteet 2023 -tutkimus 30.08.2024
- Henkilöstötutkimuksen hyödyntäminen työhyvinvoinnin kehittämisessä 30.08.2024
- Hyvän henkilöstökokemuksen vaikutus tuottavuuteen, innovaatioihin ja asiakaskokemukseen 30.08.2024
- Kohti parempaa asiakaskokemusta 29.08.2024
- Markkinatutkimuksen kansainväliset trendit 16.08.2024
- Innolink Research ja Feelback tutkimuspalvelut yhdistyvät Innolink nimen alle 14.08.2024
- Miksi julkisen sektorin organisaatioiden kannattaa hyödyntää asiakastutkimusta? 10.06.2024
- Rakenna menestystä asiakasta kuuntelemalla 23.05.2024
- Innolink ja Jotpa toteuttaa selvityksen työn ohessa suoritettavasta jatkuvasta oppimisesta 16.05.2024
- Maahanmuuttaneiden yhteiskunnallinen osallistuminen Suomessa - kolme julkishallinnon keskeistä haastetta 03.05.2024