Epäsymmetrinen informaatio on markkinahäiriön lähde
Kuinka mahdollistetaan riskienhallinta ja luottamuksen syntyminen – tutkimusagendan luominen
Tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä järjestetään konferenssi ”Trust within and between organizations – FINT Workshop 2023”. Konferenssin sisällöissä käsitellään kattoteemana sitä, kuinka luottamus on olennainen osa toiminnan järjestämistä. Luottamuksella on keskeinen rooli viestinnän, yhteistyön ja sitoutumisen parantamisessa yksityisissä, julkisissa, kolmannen sektorin organisaatioissa ja sosiaalisissa liikkeissä. Luottamus mahdollistaa kollektiivisen arvon yhteiskehittämisen, mutta nykyiset sosiaaliset, taloudelliset, teknologiset ja poliittiset muutokset haastavat luottamuksen toteutumisen. Osallistun itse konferenssiin puheenvuorossani tutkimusagendan luomisen näkökulmasta, kattoteemana epätäydellinen informaatio, jonka johtamisella mahdollistetaan riskien hallinta ja luottamuksen syntyminen (esim. Akerlof, 1978).
Riskienhallinnan ja luottamuksen tausta
Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa transaktion yhdellä osapuolella (ostaja/kuluttaja/yritys) on enemmän informaatiota kuin toisella. Se on yksi markkinahäiriön lähde. Esimerkiksi Kenneth Arrow kuvasi ensimmäisenä epäsymmetrisen informaation tilanteen artikkelissaan ”Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care” American Economic Review:ssä vuonna 1963, jossa tapaustutkimuksen yksi tärkeä perustelu terveydenhuollon kontrolloinnille on lääkäreiden parempi informaatio hoidon tehokkuudesta ja hinnasta. George Akerlof käytti myöhemmin termiä epäsymmetrinen informaatio artikkelissaan ”The Market for Lemons” vuonna 1970 tapaustutkimuksena haitallista valikoitumista käytettyjen autojen kaupassa.
”Myyjillä on kannustin markkinoida huonolaatuisia tuotteita, koska laadukkaan tuoton tuotto tulee pääasiassa koko toimialalle, eikä yksittäiselle myyjälle (palveluntarjoajalle). Tämän seurauksena tavaroiden keskimääräinen laatu ja myös markkinoiden koko yleensä pienenevät. On myös huomattava, että näillä markkinoilla sosiaalinen ja yksityinen tuotto vaihtelee, ja siksi joissakin tapauksissa valtion puuttuminen voi lisätä kaikkien osapuolten hyvinvointia. Tai voi syntyä yksityisiä laitoksia hyödyntämään mahdollisia hyvinvoinnin lisäyksiä, joita voi syntyä kaikille osapuolille.”
Tutkimusagendan teoriatausta muodostuu seuraavista tekijöistä
Tutkimuskentän teoreettisilla valinnoilla on monia käytännön näkökulmia, niin yritysten kuin julkissektorin toiminnassa. Käytän tässä termiä kohtaanto-ongelma, joka kuvaa ilmiötä yleisemmin.
Empiirisiä tutkimusalueita
Kohtaanto käsittelee yhteistoimintaa, ostamista ja luottamusvajetta. Kohtaanto-ongelmat taustoittavat tutkimusagendan sisältöä. Ongelmia havaitaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
- Ohjelmistoketterä koodaus start-up yrityksissä ilman vanhoja legacy-järjestelmiä vs. vakiintuneiden/suuryritysten olemassaolevat vanhat järjestelmät
- Kunnat vs. hallitus: valtiolla on kokonaisnäkemys ja kunnilla on paikallista asiantuntemusta ja toteutuskykyä, epäluottamusta havaitaan toisia kohtaan
- Riskipääoma-ala: Liiketoiminta vs. kasvun rahoittajat, yrityksen arvostus ennen listautumista/ arvostus listautumisen jälkeen
- Reaalioptiot vs. sitoutuminen isoon kokonaisinvestointiin
- SOTE-alihankinnan laatuongelmat vs. hierarkia, jossa iso toimija tekee itse kaiken poistaa sopimusongelmat, mutta tuo samalla korkeat kustannukset isoille toimijoille (esim. Williamson, 1991).
- Suuret toimijat haluavat varmuuden siitä, että pienet ohjelmistotoimittajat jatkavat työtään eikä yritys mene konkurssiin
- Suuryritysten ostamisfunktion mahdollinen osaamisvaje vs. osaamistaan myyvät pienyritykset/-toimijat
- Kulttuurierot suurten ja pienten yritysten/toimijoiden välillä
Alustavia teemoja ja ratkaisuja
Miten tutkimusalueita ja teoreettista kehikkoa voisi ryhmitellä ja viedä paremmin käytäntöön tutkimusohjelmiksi ja ratkaisuiksi? Lähtökohtana voidaan sanoa, että teknologia tuo ratkaisuja moneen kohtaanto-ongelmaan. Toisaalta markkinan tulisi olla tarpeeksi iso, jotta tehokkaat markkinaratkaisut olisivat mahdollisia.
Ratkaisuehdotuksia:
- Julkisen/ yksityisen sektorin roolien erottaminen
- Missä kohdin riskin vähentäminen on realistista ja toivottavaa?
Mikä on markkinatarve riskin vähentämiselle? - Luottamuksen dimensioiden erottelu: raha, asennemuutos, valtion rooli ”ikuisesti”/väliaikaisesti
Käytännön liiketoimintamahdollisuuksia voisivat esimerkiksi tarjota roolit ”Proof of Excellence”, jolla epäsymmetristä informaatiota voi vähentää ja tuoda advisor/matchmaking roolin start-up -kenttään: ”Näin keskustelet isojen yritysten kanssa”.
Riskienhallinnan ja luottamuksen teemojen kehitys käytännössä
Luottamusta lisätään osapuolten välillä (yhteisön jäsenet, yritys ja asiakas) käytännön arkipäivän työssä. Vuorovaikutuksen tapoja ja kokemusta on myös tärkeää tutkia, jotta toimintaa voidaan kehittää. Tässä välineinä voivat olla mm. asiakaskokemuksen jatkuva mittaaminen ja yhteinen kommunikointi sekä avoin tiedolla johtamisen kulttuuri ja ilmapiiri. Osapuolten välistä luottamusta voidaan myös lisätä erilaisilla osaamiskartoituksilla, joiden avulla voidaan kehittää eri toimijoiden kohtaantoa.
Toisaalta, mikä voisi olla ratkaisu tilanteessa, jossa pyritään rationaaliseen päätöksentekoon, mutta todellisuudessa eletään epätäydellisessä informaatiossa? Kun asiaa tarkastellaan vaikka tiedonkeruun kannalta, tietopohjan kriittinen tarkastelu on tärkeää sekä tutkimuksen validiteetin tarkentaminen ja tutkimuksen edustavuuden varmistaminen.
Miten markkinapotentiaalin tunnistaminen liittyy epätäydelliseen informaatioon? Esimerkiksi yritykset ja organisaatiot hakevat ratkaisua palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon. Osa kysynnästä saattaa olla tiedostettua, mutta moni asia jää helposti pimentoon sekä yrityksen oman tarjonnan osalta että myös toisen osapuolen odotusten ja tiedostamattoman, piilevän kysyntäpotentiaalin optimaalisessa kohtaannossa.
Luottamuksen merkitys tiedolla johtamisessa
Tiedolla johtamisen ratkaisujen rakentamisessa hyödynnetään jo laajalti tarkoituksenmukaista julkista, avointa dataa erilaisten ajantasaisen tiedonkeruun lähteiden lisäksi. Lisäksi organisaatiot pääsääntöisesti keräävät suojattuihin siiloihinsa laajaa spesifistä datavarantoa omasta toiminnastaan, hyvinkin pitkältä ajanjaksolta. Oletettujen riskien takia suurin osa tämän datavarannon tuomasta merkittävästä tietopohjasta jää usein lähes täysin hyödyntämättä systemaattisesti. Silloin päädytään helposti epätäydellisen informaation tilaan. Datavarannon ja eri tietolähteiden kattavan hyödyntämisen edellytyksenä onkin usein luottamuksellisen ja turvallisen kumppanuuden syntyminen esimerkiksi yhteiskehittämisen toimijoiden välille. Se avaa mahdollisuuden tuottaa organisaatioiden toiminnasta oleelliseen tietoon perustuvan, laaja-alaisemman ja tarkemman käsityksen sekä auttaa parhaimmillaan ennakoimaan odotusten ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksia toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.
Kerron sinulle mielelläni lisää. Ota yhteyttä:
Henrik Sievers
Vanhempi asiantuntija,
Innolink
henrik.sievers@innolink.fi
(TKI-toiminta),
KTM (kansantaloustiede),
KTT (markkinointi)
Lisätietoa konferenssista:
#Innolink #epäsymmetrineninformaatio #tutkimusagenda #riskienhallinta #luottamus #tiedollajohtaminen #tulevaisuus #yhdessärohkeastiketterästi
Lähteitä
Akerlof, G. A. (1978). The market for “lemons”: Quality uncertainty and the market mechanism. In Uncertainty in economics (pp. 235-251). Academic Press
Riley, J. G. (2001). Silver signals: Twenty-five years of screening and signaling. Journal of Economic literature, 39(2), 432-478.
Rousseau, D. M., Sitkin, S. B., Burt, R. S., & Camerer, C. (1998). Not so different after all: A cross-discipline view of trust. Academy of management review, 23(3), 393-404.
Williamson, O. E. (1991). Comparative economic organization: The analysis of discrete structural alternatives. Administrative science quarterly, 269-296.