Esittelyssä vuoden 2024 Tiedolla Johtaja HUS Diagnostiikkakeskus
HUS Diagnostiikkakeskus kehittää toimintojaan systemaattisesti kyselyillä kerätyn tiedon avulla. Tavoitteena on paitsi oman toiminnan parantaminen, myös suurempi mittakaava – väestön terveyden edistäminen.
HUS Diagnostiikkakeskus on Suomen johtava kliinisten laboratorio- ja lääketieteellisten kuvantamispalvelujen tuottaja, joka tarjoaa palveluja Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä 3 400 ammattilaisen voimin. Lisäksi Diagnostiikkakeskus vastaa valtakunnallisesti useista erityisosaamista vaativista tutkimuksista sekä yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta.
Toimintansa laajuuden kautta HUS Diagnostiikkakeskuksella on käytettävissään erittäin suuri määrä tietoa. Siksi he näkevätkin tärkeitä mahdollisuuksia tiedon hyödyntämisessä terveydenhuollon parantamiseksi.
“Olemme erittäin iloisia ja otettuja HUS Diagnostiikkakeskuksen valinnasta Tiedolla Johtajaksi. Tunnustus kannustaa meitä jatkamaan laaja-alaista tutkitun tiedon hyödyntämistä toimintamme kehittämisessä.”
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen
Tutkitun tiedon hyödyntäminen läpileikkaa koko organisaation
HUS Diagnostiikkakeskuksen johtamisjärjestelmä perustuu monipuoliseen tiedon seuraamiseen niin talouden, tuotannon, asiakastyytyväisyyden, henkilöstötyytyväisyyden kuin prosessien toimivuudenkin osalta.
“Teemme jatkuvasti asiakaskyselyitä potilaille – esimerkiksi laboratorionäytteenoton jälkeen lähtee kysely, johon vastataan tekstiviestillä. Tutkimuksia tilaavia lääkäreitä lähestymme erilaisilla kyselytutkimuksilla. Olemme myös aika tiiviisti tehneet erilaisia henkilöstökuormituksen kartoituksia ja kuukausittain olemme keränneet tietoa henkilöstön työtyytyväisyydestä”, kertoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Kaikilla näillä osa-alueilla toimintoja on Lehtosen mukaan onnistuttu kehittämään:
“Potilasasiakkaidemme tyytyväisyys on tosi korkea, NPS on pyörinyt 85:n ja 90:n välillä. Myös henkilöstömme tyytyväisyys on muutaman viime vuoden aikana noussut merkittävästi. Tiedosta on siis käytännön johtamisessa ollut hyvin paljon apua.”
HUS Diagnostiikkakeskuksella kehittämispäällikkönä tiedolla johtamisen parissa toimiva Ville Virtanen näkee kerätyn tiedon vaikuttavan myös omaa organisaatiota laajemmin.
“Datan merkitys on tullut hyvin selväksi sekä sisäisessä strategiatyössämme että asiakasyhteyksissä. Koemme, että meidän tuotannostamme syntyvä tieto voi hyödyttää myös tilaajaorganisaatioitamme. Kun tuotamme mittareita heidän käyttöönsä, he voivat ohjata omaa toimintaansa kliinikkotasolla ja ylempänäkin organisaatiossa. Tavoitteemme on tuottaa yhdessä terveyttä”, Virtanen muistuttaa.
Kuvassa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja kehittämispäällikkö Ville Virtanen.
Tieto parantaa käytäntöjä ja antaa tärkeää ymmärrystä
Hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkimusten avulla saatua tietoa on pystytty käyttämään Diagnostiikkakeskuksen toiminnan kehittämisessä, on henkilöstöresurssien mitoitus.
“Terveydenhuollon henkilöstöstä on usein pulaa, joten haluamme kiinnittää huomiota henkilöstötyytyväisyyteen. Seuraamme aktiivisesti, missä yksikössä kuormitus on korkea ja optimoimme henkilöstöresursseja sen mukaan”, Lehtonen mainitsee.
“Tiedon pohjalta olemme pystyneet tehostamaan tuotantoamme. Kun katsomme prosesseja, läpimenoaikaa ja kustannuslaskennan kautta tuotannon yksikkökustannuksia, pystymme optimoimaan omaa toimintaamme”, Lehtonen jatkaa.
Tieto voi myös antaa uudenlaista perspektiiviä ja ymmärrystä asioiden vaikutuksista toisiinsa:
“Asiakkaalle tuotettava tieto pakottaa meidätkin näkemään omaa toimintaamme asiakkaiden näkökulmasta. Näin saamme yhteisen tilannekuvan siitä, missä mennään ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Se nostaa myös meidän omaa rimaamme ja edellyttää meiltä oman toimintamme ymmärtämistä”, Virtanen sanoo.
Unelmana terveydenhuollon parantaminen ja väestön terveyden edistäminen
Terveydenhuoltoalan toimijana HUS Diagnostiikkakeskuksella on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti lukemattomien ihmisten elämään, ja tämä tiedostetaankin tärkeänä näkökulmana tiedolla johtamisessa.
“Toimintamme on laajaa ja palvelemme isoa väestönosaa, joten meillä on käytettävissämme aika ainutlaatuinen datamassa. Meidän täytyy pystyä tieteelliseen näyttöön perustuen nostamaan sieltä ennakoivia toimenpiteitä ja tietoa, joilla me voimme terveydenhuoltoa parantaa”, Virtanen sanoo.
Lehtonen näkee, että myös tekoälyllä on paljon annettavaa terveydenhuoltoalan kehitystyölle tulevaisuudessa.
“Sitä kohtaan on tietysti paljon odotuksia sekä tuotannon ja resurssien suunnittelussa että potilashoidon kannalta. Kun tuotamme paljon potilaita koskevaa dataa, pystymme tekoälyn avulla esimerkiksi erottelemaan korkean ja matalan riskin potilaita, joihin sitten voimme kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä. Tätä kautta pystymme tehokkaammin edistämään väestön terveyttä”, Lehtonen selittää.