Korona on herättänyt suomalaisissa kuolemanpelkoa, mutta joissakin myös positiivisia tunteita
Koronapandemian aikana on keskusteltu paljon terveydenhuollon kantokyvystä ja taudin talousvaikutuksista. Suomalaisilta on kysytty arvioita oman talouden näkymistä, kulutuksesta ja matkustamisesta. Vähemmän on ollut tarjolla tietoa siitä, miten kriisi on vaikuttanut ihmisten mielialoihin. Innolink kysyi toukokuussa, kriisin akuutin vaiheen aikana, millaisia tunteita kriisiaika on herättänyt suomalaisissa.
Suuri osa suomalaisista ei koe kriisin tuoneen esiin suurta pelkoa, kuitenkin 8 % vastaajista raportoi koronapandemian herättäneen itsessään merkittäviä pelontunteita. Riskiryhmään kuuluvien joukossa merkittävät pelontunteet olivat kaksi kertaa yleisempiä, kuin riskiryhmiin kuulumattomilla. Vastaajista 7 prosenttia kertoi kokeneensa merkittävää pelkoa oman hengen puolesta, mutta pelko läheisten hengen puolesta oli selkeästi yleisempää. Riskiryhmään kuuluvat ovat joutuneet kokemaan enemmän pelkoa oman henkensä puolesta, mutta he ovat pelänneet myös läheistensä hengen puolesta muita enemmän.
Kuva 1: Eniten pelkoa ovat joutuneet tuntemaan riskiryhmiin kuuluvat, mutta hekin pelkäävät oman hengen sijaan useammin lähimmäistensä hengen puolesta.
Koronaan liittyvät riskit nousevat merkittävästi iän myötä ja kriisin aikana keskusteltiin julkisuudessa runsaasti siitä, että 70 vuotta täyttäneet ovat erityisen suuressa vaarassa. Kyselyyn vastanneet seitsemänkymppiset olivat kuitenkin varsin pelottomia. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvat 70–75-vuotiaat kokivat pelontunteita yhtä paljon kuin kaikkein nuorimmat vastaajat ja selvästi kuusikymppisiä vähemmän. Eniten pelkoa läheisten hengen puolesta kokivat 50–59-vuotiaat ja eniten pelkoa oman henkensä puolesta kokivat 60–69-vuotiaat.
Pelontunteet olivat yleisempiä kaupungeissa ja pelkäämättömyys yleisintä maaseudulla, joka on loogista huomioiden sen, että virukset leviävät helpoiten paikoissa, joissa on paljon ihmisiä samassa tilassa.
Kuva 2: Korona on herättänyt vähiten pelkoa iäkkäämmissä ja nuorimmissa.
Kuva 3: Koronan herättämät pelontunteet ovat yleisempiä kaupungeissa ja pelkäämättömyys yleisintä maaseudulla.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan koronapandemian aiheuttamaa ahdistusta kahdella eri tapaa. Asteikolla 1–5 (1= ei lainkaan, 5= merkittävästi) ja toisaalta valitsemalla 25 tunteen joukosta ne, joita koronapandemia on itsessään herättänyt. Näiden kahden eri kysymyksen tuloksia vertaamalla voidaan arvioida minkä tasoista ahdistusta korona on suomalaisissa aiheuttanut. Vastaajista 19 % ilmoitti, ettei korona ole aiheuttanut heissä lainkaan ahdistusta. Käänteisesti 81 % on kokenut jonkin asteista ahdistusta. 32 prosentilla ahdistuksen tunne oli sen verran pinnassa, että se valikoitui myös 24 muun tunteen joukosta ja 8 % kertoi tunteneensa merkittävää korona-ahdistusta. Lisäksi 64 % kertoi, että heiltä oli jäänyt korona-ahdistuksen takia joitain tehtäviä tekemättä ja 6 %, että korona-ahdistuksen takia tehtäviä oli jäänyt tekemättä merkittävästi. Tuo pieni 6 % luku tarkoittaa 240 000 suomalaista 18–75-vuotiasta ihmistä, ja vaikka lukua pienentäisi 3 % virhemarginaalin verran, on se silti suuri.
Kuva 4: Merkittävää korona-ahdistusta kertoo kokeneensa 8 % vastaajista, mikä on kansankunnan tasolla suuri joukko ihmisiä.
Valtaosa suomalaisista ei koe koronapandemian juurikaan vaikuttaneen mielialoihinsa suuntaan tai toiseen, mutta silti 5 % vastaajista kertoi koronana heikentäneen heidän mielialaansa merkittävästi ja erikoista kyllä 3 % kertoi sen parantaneen heidän mielialaansa merkittävästi. Erityisen yleisiä koronan positiiviset vaikutukset mielialaan olivat 30-39 vuotiaiden eli ns. ruuhkavuosia elävien joukossa. Ehkä heillä koronan aiheuttama pakotettu kotonaolo on ollut ainakin hetkellisesti tervetullutta vaihtelua.
Riskiryhmissä negatiiviset mielialavaikutukset olivat yleisempiä, kuin muilla, mutta positiiviset vaikutukset mielialaan olivat yhtä yleisiä riskiryhmissä, kuin niihin kuulumattomillakin.
Kuva 5: Korona on heikentänyt monien mielialaa, mutta erityisesti 30–39-vuotiaiden joukossa useat kertoivat koronan vaikuttaneen positiivisesti heidän mielialaansa.
Kyselyssä kysyttiin myös missä määrin vastaajia huolestuttaa se, että heidän tulonsa laskisivat koronan seurauksena merkittävästi. Vastausten perusteella rahahuolilla ja laskeneella mielialalla on odotetusti selkeä yhteys, mutta positiivisia vaikutuksia mielialaan raportoivat myös henkilöt, jotka olivat erittäin huolissaan toimeentulostaan.
Kuva 6: Eniten korona on heikentänyt niiden suomalaisten mielialaa, joiden tulot ovat jo nyt laskeneet merkittävästi koronakriisin vaikutuksesta.
Koronan herättämät tunteet keskittyvät ahdistuneisuuden, huolen ja näköalattomuuden ympärille ja liittyvät osaltaan myös hallitsemattomuuden tunteisiin valtavan globaalin kriisin edessä.
Kuva 7: Koronapandemia on herättänyt huolta ja hallitsemattomuuden tunteita valtavan globaalin kriisin edessä.
Tässä oli vasta pintaraapaisu kyselyn tuloksista tunteiden näkökulmasta. Kyselyssä kysyttiin myös suomalaisten odotuksia, tulevaisuudennäkymiä ja koronan vaikutuksia kuluttamiseen ja säästämiseen. Kiinnostavinta onkin tarkastella eri tunteita ja ilmiöitä suhteessa vastaajien taustatekijöihin.
Matti Paavonen
Liiketoimintajohtaja, Analytiikka
Innolink
Vastaukset kerättiin Innolinkin internet-paneelista 25.5.2020. Kyselyyn vastasi 1009 henkilöä. Vastaajajakauma vastaa Manner-Suomen 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen perusteella. Virhemarginaali on noin 3 prosenttia.
Tutustu Innolinkin tiedolla johtamisen palveluihin
#innolink #korona #tiedollajohtaminen
#tutkimus #analytiikka #konsultointi
#yhdessärohkeastiketterästi