Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 tulokset
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus on tutkimuskokonaisuus tunnettuudesta, imagosta ja vetovoimasta. Se toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammi-helmikuussa 2022. Vetovoimatutkimus koskee 57 seutukaupunkia ja perustuu yhteensä noin 13 100 vastaukseen. Se on seuranta vuonna 2019 vastaavalla tavalla toteutetulle kyselytutkimukselle.
Tavoitteena seutukaupunkien elinvoiman ja vetovoiman kasvattaminen
Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Nämä sujuvan elämän kaupungit muodostavat maakuntakeskusten ulkopuolisen Suomen kuntarakenteen perustan. Seutukaupunkien tavoitteena on edistää kaupunkien elinvoimaisuutta ja vaikuttaa niiden toimintaedellytyksiin kansallisella tasolla. Alkuvuodesta 2022 toteutettu seurantatutkimus tuottaa arvokasta tietoa seutukaupunkien vetovoiman muutoksista ja antaa välineen arvioida kaupungin elinvoiman kehittymistä.
Tunnettuuden kasvattaminen ja persoonallinen, erottuva imago elinvoimaisuuden kulmakiviä
Tulokset osoittavat, että seutukaupungin positiivisen tunnettuuden kasvu lisää tuntuvasti sen vetovoimaisuutta. Lisäksi persoonallinen, selkeästi muista erottuva kaupunkibrändäys nostattaa selvästi positiivista mielikuvaa kaupungin imagosta.
Kaupunkien omat toimenpiteet, strateginen imago- ja brändityö, nousee siis vetovoiman kannalta keskeiseksi tekijäksi ja seutukaupunkibrändi tätä työtä tukevaksi elementiksi, kun yhteiset vahvuudet yhdistetään osaksi kaupunkien brändityötä.
Muutokset toimintaympäristössä – trendit ja ilmiöt
Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen jälkeen seutukaupunkien toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia niin talous- ja rakennetasolla, megatrendeissä kuin ihmisten arvopohjassa. Suurin sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla vaikuttanut ilmiö on maailmanlaajuinen koronapandemia, joka vuosien 2020–2022 aikana haastoi taloutta, yritystoimintaa ja työllisyyttä, mutta samalla kiihdytti esimerkiksi digitalisaatiota, etätyötä ja monipaikkatyön mahdollisuuksia. Samalla turvattomuus ja epävarmuus kasvoi. Pandemia on vaikuttanut ihmisten arvomaailmaan ja valintoihin.
Pien-kaupungistuminen -trendin vaikutus: Muuttoliike on ollut vilkasta koronapandemian aikana ja muuttopäätöksiä tehtiin normaalia enemmän. Tilastokeskuksen vuoden 2021 muuttotietojen perusteella yleisintä oli muutto isosta kaupungista naapurikuntaan, josta haettiin asumisen väljyyttä ja luonnon läheisyyttä.
Tunnettuus on kasvanut
Seutukaupunki on käsitteenä tunnetumpi vuonna 2022 kuin vuonna 2019. Myös yleinen seutukaupunkien tunnettuus on hieman kasvanut. Etenkin suurten kaupunkien asukkaat tunnistavat seutukaupunkikäsitteen nyt selkeästi paremmin kuin vuonna 2019.
Seutukaupunkien kehittäminen kiinnostaa asukkaita
Kiitettävän runsas kokonaisvastausmäärä yhteensä noin 13 100 vastausta kielii asukkaiden halusta kehittää omaa kotikaupunkiaan. Oulaislaiset olivat tänä vuonna seurantatutkimukseen osallistuneista seutukaupungeista aktiivisimpia vastaajia suhteessa väkilukuun.
Seutukaupunkien houkuttelevuus, mutta myös sitoutuminen on kasvanut koronan myötä
Tulokset paljastavat, että seutukaupunkien asukkaat arvioivat pääsääntöisesti kotikaupunkinsa imagon ja muuttovetovoiman paremmaksi kuin muiden kaupunkien asukkaat. Pitovoiman osalta ja koko aineiston perusteella noin 2/3 seutukaupunkien asukkaista haluaisi muuttaa omaan kotikaupunkiinsa, jos voisivat valita uudelleen. Sisäisestä näkökulmasta turvallisuus ja asuinympäristö ovat aiempaa merkityksellisempiä tekijöitä. Asukkaiden vastaukset pysyivät lähes ennallaan vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna, mutta pitovoima on vahvistunut: 42 % vastaajista kertoo koronapandemian lisänneen sitoutumista ja halua asua jatkossakin nykyisessä kotikaupungissa.
Vuoden 2022 kyselyn suurten kaupunkien vastauksissa, muuttohalukkuus seutukaupunkeihin kasvoi noin 5 prosenttiyksikköä. Selvä nousu kuvastaa seutukaupunkien houkuttelevuuden kasvua. Lisäksi 20 % suurten kaupunkien vastaajista kertoo koronapandemian lisänneen kiinnostusta muuttaa seutukaupunkiin.
Muualla asuvien vastaajien tärkeimpiin mielikuviin seutukaupungeista nousivat selkeimmin ilmapiiri ja fiilis, asuinympäristö, persoonallisuus ja erottuvuus, keskustan viihtyisyys ja vireys sekä uudistuvuus. Asioita, joista hyvä seutukaupunkielämä muodostuu.
Tutustu tiivistelmään tutkimuksen tuloksista ja tarkista pääsikö oma kaupunkisi TOP TEN -listalle.
Kuntaliiton sivulla voit syventyä Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 -raportin sisältöön.
Lisätietoja tuloksista antaa:
Innolink Research Oy, toimitusjohtaja, Pekka Vuorela, 050 571 8804
Innolink Research Oy, asiakaspäällikkö, Katja Helkala, 040 771 7518
Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, 044 020 9000
#kuntaliitto #seutukaupunki #vetovoima #pitovoima #imago #innolink #tiedollajohtaminen
- Innolink on vahvempi kuin koskaan: markkinoiden vakuuttavin palveluportfolio ja laajin asiantuntemus 08.10.2024
- Go On ja Innolink yhteistyöhön Jokereiden kanssa 27.09.2024
- Promenade Insight osaksi Innolinkiä – yhden katon alta saatavilla huippuedellytykset tiedon kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen 11.09.2024
- Johtajuuden merkitys organisaation menestykselle 02.09.2024
- HR-johdon haasteet ja painopisteet 2023 -tutkimus 30.08.2024
- Henkilöstötutkimuksen hyödyntäminen työhyvinvoinnin kehittämisessä 30.08.2024
- Hyvän henkilöstökokemuksen vaikutus tuottavuuteen, innovaatioihin ja asiakaskokemukseen 30.08.2024
- Kohti parempaa asiakaskokemusta 29.08.2024
- Markkinatutkimuksen kansainväliset trendit 16.08.2024
- Innolink Research ja Feelback tutkimuspalvelut yhdistyvät Innolink nimen alle 14.08.2024
- Miksi julkisen sektorin organisaatioiden kannattaa hyödyntää asiakastutkimusta? 10.06.2024
- Rakenna menestystä asiakasta kuuntelemalla 23.05.2024
- Innolink ja Jotpa toteuttaa selvityksen työn ohessa suoritettavasta jatkuvasta oppimisesta 16.05.2024
- Maahanmuuttaneiden yhteiskunnallinen osallistuminen Suomessa - kolme julkishallinnon keskeistä haastetta 03.05.2024
- Rekrytoivat koulutukset - K-Ryhmä 10.04.2024