Tiedolla johtamalla lisää vetovoimaa kuntiin

”An ideal city is one which succeeds in reconciling the various sectors and activities that take place (traffic, living working and leisure requirements); which safeguards civic rights; which ensures the best possible living conditions; which reflects and is responsive to the lifestyles and attitudes of its inhabitants; where full account is taken of all those who use it, who work or trade there, who visit it, who seek entertainment, culture, information, knowledge, who study there.” The European Urban Charter, The Council of Europe

Innolinkilla mukana keskustelemassa julkisen sektorin asiantuntijamme

Etta Partanen, tutkimus- ja viestintäpäällikkö
Inna Jauhiainen, asiakaspäällikkö
Laura Koskimies, tutkimuskonsultti
Juho-Matti Paavola, tutkimuspäällikkö
Mikko Ulander, liiketoimintajohtaja

He avaavat ajankohtaisia näkökulmia kuntien ja kaupunkien vetovoiman tiedolla johdettuun kehittämiseen.

Kotimaamme kunnat ja kaupungit kilpailevat usein keskenään asukkaista ja yrityksistä joko suoraan tai tiedostamattaan. Strategisesti tämä liittyy joko kunnan kasvutavoitteiden saavuttamiseen tai muuttotappion hillitsemiseen. Suoran muuttoliikkeen lisäksi kunnissa haetaan investointeja ja kasvua yrityksille, jotka rekrytoivat osaavia ja kyvykkäitä työntekijöitä. Luottamus positiiviseen muuttoliikkeeseen puolestaan mahdollistaa paremman infran ja palvelutarjonnan kehittämisen alueella. Hyvinvoiva alue vetää puoleensa uusia palveluja, yritysinvestointeja, asukkaita ja matkailijoita. Pelkkä päälle liimattu brändilupaus vetovoimasta ei kuitenkaan vielä riitä, kehittäminen vaatii alkuun investointeja, mutta onnistuessaan tästä muodostuu hyvinvoinnin kehä, josta paikkakunta voi ammentaa elinvoimaansa.

Koska kuntien resurssit ovat rajalliset, kriittisen tärkeäksi osaamiseksi muodostuu a) miten käytettävissä olevia resursseja pitkässä juoksussa kasvatetaan ja b) miten niitä taktisesti vaikuttavasti investoidaan. Realistisesti muodostettu, ajantasainen tilannekuva kunnan toimintaympäristöstä ja sen potentiaaleista on näissä molemmissa onnistumisen keskiössä.

”Mielestäni suomalaiset kunnat ovat yhä laajemmin kiinnostuneita asukasvetovoimansa nykytilasta ja sen proaktiivisesta kehittämisestä. Yhteiskunnan murrostilat sekä asumisen ja työnteon trendit luovat muutoksia maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tiedolla johtaminen ja säännölliset kyselytutkimukset auttavat ylläpitämään sekä kunnan kokonaiselinvoimaa että asuinalueita, joissa on toimivat palvelut ja hyvä elämänlaatu. Viihtyisyys, turvallisuus ja työllisyysmahdollisuudet ovat toistuvasti asukastutkimuksissa esiin nousevia trendejä, joita halutaan järjestelmällisesti kehittää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että myös kokemukseen kunnan positiivisesta sijainnista voidaan vaikuttaa. Toisaalta resurssien priorisointi asukaskokemuksen sijaan yritysystävällisyyteen voi olla positiivisen huomisen strategista rakentamista”,  julkisen sektorin liiketoimintajohtaja Mikko Ulander avaa näkemyksiään.

”Vaikka vetovoimatekijöissä halutaankin kuntakohtaista erottautumista, Suomen kuntakentässä on kuitenkin yhä hyvin vahvana ja voimissaan kuntien vertaileva tiedolla johtamisen kulttuuri. Tämän, välillä turhankin vahvan naapuriin katselun katveessa on kuitenkin pikkuhiljaa vahvistunut myös a) järjestelmällisen mittaamisen arvostus ja b) pitkäjänteiseen, säännölliseen mittaamiseen panostaminen”, Ulander jatkaa.

”Useat kunnat ja kaupungit tekevät jo pitkäjänteistä vertailevaa tiedolla johtamista samalla konseptilla. Pitkäjänteinen kaupunkikuvan kehittäminen ja markkinointi onnistuu parhaiten mittaamalla säännöllisesti viestinnän ja markkinoinnin konkreettista vaikuttavuutta. Meillä on tästä hyviä kokemuksia usean kaupungin kohdalla”, kertoo tutkimus- ja viestintäpäällikkö Etta Partanen.

Innolinkin toteuttama Seutukaupunkitutkimus on yhtä aikaa esimerkki sekä vertailevasta elinvoimatutkimuksesta, järjestelmällisestä ja pitkäjänteisestä elinvoimatutkimuksesta, sekä kuntarajat ylittävästä yhteiskehittämisestä, jossa kollektiivinen panostus tutkimushankintaan on mahdollistanut merkittävän korkeat vastaajamäärät.

Kaupunkiin vai maalle? Pääkaupunkiseutu ja muu Suomi houkuttavat asumaan eri syistä

Suomessa kaupungistuminen jatkuu vahvana, vaikka korona-aika on lisännyt maaseudun vetovoimaa tarjoamalla tilavuutta asumiseen ja mahdollisuuksia etätyöhön. Viimeaikaisissa kaupunkien vetovoimatutkimuksissa Tampere on onnistunut kehittämään asukasvetovoimaansa parhaiten. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jääneet hiukan pakkasen puolelle muuttoliikkeessä. Pääkaupunkiseudun houkuttelevuuteen vaikuttaa kallis kustannusrakenne. Etenkin koronan myötä ihmiset ovat alkaneet etsiä etenkin itselle mieleistä asumisympäristöä eikä asuinpaikkaa valita enää ensisijaisesti työpaikan perusteella.

”Etätyö on nyt niin hyväksyttyä, että asumisen ja työn tekemisen palapeli rakennetaan monessa perheessä täysin uudelleen. Yksi pala ovat ilman muuta asumisen kustannukset. Monen pienemmän kaupungin muuttoliike näyttää nyt paremmalta kuin muutamia vuosia sitten”, kertoo Partanen.

”Helsingissä voi olla kotimaan sisäinen muuttotappio, mutta ulkomailta muutetaan eniten juuri Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Myös muualta Suomesta vieraskieliset muuttavat pääkaupunkiin. Helsinki ulkomaalaistuu ja vieraskielistyy kovaa vauhtia verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin ja kuntiin. Maahanmuutto on usein työ- tai opiskeluperäistä”, kertoo tutkimuskonsultti Laura Koskimies.

Tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola jatkaa:”Varsin keskeinen maahantuloperuste on se, että Helsingissä on valmiiksi olemassa tuttu yhteisö ja kontaktit. Pääkaupunki on entistä houkuttelevampi maahanmuuttajille, ja seutukaupungit joutuvat tekemään entistä enemmän töitä osaajien houkuttelemiseksi. Trendi vahvistaa itseään ja vaikeuttaa kotoutumista, mutta oikein suunnitelluilla toimenpiteillä myös maahanmuutto voi luoda lisää elinvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.”

Asukkaiden hyvinvointi tärkeää kuntien veto- ja pitovoimalle

Veto- ja pitovoima ovat tärkeitä kunnan autonomisuudelle. Mitä enemmän asukaspoolia on olemassa paikallisesti, sitä enemmän myös julkiset ja yksityiset palvelut löytävät jalansijaa alueelta. Pienten kuntien elinvoimaisuudessa ja kuntaliitoksissa on kuitenkin riskiviitekehys. Jos elinvoimaa ei ole riittävästi, on mahdollista, että kunta liitetään osaksi isompaa naapurikuntaa.

”Pitovoiman tärkeys on suuri. Kunnat ovatkin nykyään kiinnostuneita nykyisten asukkaiden ja yrityksien hyvinvoinnista. Kuntien sote-päätöksien varmistuttua kehitetään niitä palveluita, jotka jäävät jatkossa kuntien vastuulle”, kertoo Partanen.

Asiakaspäällikkö Inna Jauhiainen huomauttaa: ”Olen huomannut vertaillessani paljasjalkaisten eli alueella syntyneiden, tulo- ja poismuuttaneiden tuloksia, että paljasjalkaiset voivat olla kaikkein kriittisimpiä pitovoiman suhteen. Mahdollisesti vertailukohteiden puutteen vuoksi ajatellaan, että ruoho on vihreämpää toisaalla, vaikka näin ei todellisuudessa olisi.

Mielestäni pieniväkinenkin kunta voi olla varsin vireä. Eräässä maaseutukuntien tutkimuksessa pieni kunta erottautui mielipideilmastoltaan poikkeuksellisen positiivisesti. Heillä oli heikoimmat palvelut, mutta tyytyväisimmät asukkaat. Sinne oli syntynyt vahva yhteisöllisyyden tunne aktiivisten asukkaiden myötävaikutuksesta.”

”Kunnat ovat kiinnostuneita keinoista, joilla houkutella kansainvälisiä osaajia ja toisaalta myös edistetään heidän jäämistään alueelle pitkäaikaisesti. On ymmärretty, että osa kunnan veto- ja pitovoimaa on, miten he pystyvät kehittämään näiden uusien tulokkaiden kotoutumista ja sitoutumista alueelle ja nimenomaan omaan kuntaan. Pienten kuntien on vaikeampi saada pidettyä ulkomaalaistaustaisia osaajia, sillä monesti nämä muuttavat jossain vaiheessa suurempiin kaupunkeihin”, sanoo Koskimies.

Asumisratkaisut, saavutettavuus ja paikkariippumaton työnteko nousussa vetovoiman mittaamisessa

Viime aikoina useissa Innolinkin toteuttamissa kaupunki- tai kuntatutkimuksissa teemoiksi ovat nousseet asumisratkaisut, saavutettavuus ja monipaikkaisuus eli paikkariippumaton työnteko. Asumisympäristöön ja -ratkaisuihin liittyvät näkökulmat tuovat kaupunkisuunnitteluun hyvinkin konkreettista tietoa siitä, millaista asumista uudet asukkaat etsivät.

Partanen avaa kyselytutkimusten sisältöjä: ”Olemme selvittäneet viimeaikaisissa muuttajatutkimuksissa millainen asuntotarjonta tukisi kunnan veto- ja pitovoimaa. Tieto auttaa kehittämään asuntotarjontaa ja kaavoitusta. Myös saavutettavuus on nostettu fokukseen joissakin asukasvetovoimatutkimuksissa. On tärkeää, että paikkakunta on saavutettavissa eri liikennevälinein.”

Kotimaan matkailu ja mökkeily ovat yhä edelleen nosteessa. Vapaa-ajan asukkaiden houkutteleminen ja pitäminen ovat tärkeitä asukasvetovoiman tekijöitä kunnissa.

”Mökkipaikkakunnilla toivotaan, että vapaa-ajan asukkaat viihtyisivät mahdollisimman paljon paikkakunnalla ja muuttaisivat mahdollisesti joskus sinne asumaan. Vapaa-ajan asunnolla vietetään nykyisin enemmän aikaa etätyön tarjoamien mahdollisuuksien turvin. Osa kunnista onkin herännyt asiaan ja selvittänyt millä toimin kunta voisi osaltaan edistää viipymien pidentymistä mökkipaikunnilla”, kertoo Jauhiainen.

Myös koronan ja yhteiskunnallisten levottomuuksien vaikutuksista asukasvetovoimaan ja matkailuun halutaan tietää enemmän.

”Tiedolla johtamisen monipuolisten mahdollisuuksien ymmärtäminen auttaa etenkin sellaisissa yhteiskunnallisissa murrostilanteissa, joissa täytyy reagoida ketterästi nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Esimerkiksi korona sekä Venäjän ja Ukrainan välinen sota ovat saaneet aikaan ympäristöömme sellaisia kehityskaavoja rikkovia muutosmomentteja, ettei huomista voida ennakoida enää takautuvasti tilastokehityksiä ennakoimalla. Tarvitsemme herkemmin ajassa reagoivia mittareita tilastodatan tueksi. Tällaisia löydämme usein helpommin kokemuspohjaisen tiedon piiristä. Esimerkiksi kuntiin kohdistuvan muuttoliikkeen ja matkailuvirtojen ajurit ovat olleet nyt murroksessa. Tätä uutta todellisuutta emme selvitä analysoimalla eilisen tilastoja vaan murrostilanteissa meidän täytyy olla matalalla kynnyksellä valmiita myös kuuntelemaan ilmiöille keskeisten toimijoiden ajatuksia ja motiiveja ajassa. Muutoin on varsin merkittävä riski, että yritämme taklata tämän päivän haasteita yhä eilisillä pelisäännöillä”, päättää Ulander.

Kiinnostaako alueesi elin-, pito- ja vetovoiman tai asukaskokemuksen nykytila ja kehittäminen? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Elinvoiman tiedolla johtamisen ratkaisut

Etta Partanen
tutkimus- ja viestintäpäällikkö
etta.partanen@innolink.fi
+358 40 770 3680

Asiakas- ja asukaskokemuksen tiedolla johtamisen ratkaisut

Inna Jauhiainen
asiakaspäällikkö
inna.jauhiainen@innolink.fi
+358 50 405 8856

Julkisen sektorin tiedolla johtamisen kokonaisratkaisut

Mikko Ulander
liiketoimintajohtaja, julkinen sektori
mikko.ulander@innolink.fi
+358 45 358 6815

Innolinkin viimeaikaisia referenssejä alueiden vetovoimateemassa

• Business Finland, Kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyt yrityksille
• Ellare, Suomi ulkoilu- ja luontomatkailukohteena, kansainvälinen markkinatutkimus
• Ellare, Pyörämatkailijatutkimus ja -segmentointi
• Hirvensalmi, säännöllinen Vapaa-ajan asukastutkimus
• Hämeen liitto, Muuttajatutkimus
• Hämeenlinna, säännöllinen Kaupunkimarkkinoinnin vaikuttavuustutkimus
• Kainuun liitto ja Kuhmon kaupunki, Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn potentiaali Kuhmossa ja Kainuussa
• Kauniainen, Muuttajatutkimus
• Kuntaliitto, Seutukaupunkitutkimus
• Kuortane, Asukas- ja muuttajatutkimus
• Lahti, Maine- ja asukastutkimus
• Lohja, Asukasvetovoima- ja yrityspitovoimatutkimus
• Porvoo, Lähtö- ja tulomuuttajatutkimus
• Somero, Muuttajatutkimus
• Tuusula, Yrityselinvoimatutkimus
• Työ- ja elinkeinoministeriö, Selvitys kuntien kotoutumisohjelmista
• Visit Finland, German market potential analysis