Tiedolla johtaminen auttaa lisäämään sosiaalista tasa-arvoisuutta

Kestävän kehityksen -blogisarjamme toisessa osassa ”Tiedolla johtaminen auttaa lisäämään sosiaalista tasa-arvoisuutta” keskustelussa mukana Innolinkilta:

Tutkimuskonsultti Laura Koskimies
Julkisen sektorin nuorempi asiantuntija Tanja Vierula
Viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen
Julkisen sektorin liiketoimintajohtaja Mikko Ulander

Sosiaalista kestävyyttä kehitetään kunnissa rakentamalla ihmisten välistä tasavertaisuutta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Jokaisella tulisi olla oikeus osallistua päätöksentekoon sekä saada riittävä toimeentulo, koulutus ja terveydenhuolto. Kunnat huolehtivat segregaation ehkäisystä, palvelujen saavutettavuudesta, turvallisuudesta ja maahanmuuttajien onnistuneesta integroitumisesta.

Tiedolla johtaminen auttaa lisäämään sosiaalista tasa-arvoisuutta

Kaupunkisuunnittelussa välimatka voi olla muutakin kuin mitattavia metrejä tai minuutteja. Se voi tarkoittaa sosiaalista eriarvoisuutta.

”Olin alkuvuonna Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektin päätösseminaarissa yhtenä aiheena oli sosiaalinen eriytyminen eli segregaatio. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius esitti kuulijoille mielenkiintoisen kysymyksen: Kuinka pitkä metromatka on Kaisaniemestä Kontulaan? Kysymystä voi lähestyä esimerkiksi metromatkan keston ja pisteiden välimatkan kautta. Toisaalta matkaa voi peilata myös alueiden sosioekonomisen aseman muutosten avulla. Mielestäni tämä oli mielenkiintoinen näkökulma,” toteaa Tanja Vierula.

”Välimatka voi tarkoittaa myös eriarvoisuutta palveluiden saavutettavuudessa. On mielenkiintoista nähdä miten sosiaalinen kestävyys ja kulttuuritarjonta tasapainoilevat tulevaisuudessa käsikkäin. Esimerkiksi Espoon kaupungin kanssa olemme selvittäneet eri toimeksiannoissa yhtäältä saavutettavampia kulttuuripalveluita ja toisaalta inklusiivisempia digipalveluita. On varsin helppoa nähdä miten nämä kaksi näkökulmaa voivat onnistuneesti löytää toisensa asukkaiden palvelukokemuksissa. Kriittistä on kuitenkin tiedostaa, että kaikille asukkaille tämä yhtälö ei toteudu saman arvoisesti,” kertovat Mikko Ulander ja Etta Partanen.

”Segregaatioteemaan liittyy vahvasti lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja koulurakennuksen väliset matkat, sillä olisi tärkeää, että kaikki lapset taustoista riippumatta pystyisivät osallistumaan yhteiseen harrastustoimintaan. Maahanmuuttajaperheiden keskittyminen tietyille alueille on keskeinen kysymys, ja esimerkiksi Helsingin metron toimialueella on huomattu sisäistä eriarvoisuuden lisääntymistä.

Ratkaisuja kehitetään jatkuvasti: esimerkiksi Vantaalla on käytössä positiivisen erityskohtelun toimintaohjelma, joka kohdistuu segregaatiouhan alla oleviin alueisiin. Nuorten ja lasten harrastustoiminnan suhteen onkin tärkeää selvittää välimatkojen lisäksi mahdolliset vaikutukset, joita muualta muuttaneiden vanhempien kulttuuritaustalla ja kotoutumisen tilanteella saattaa olla heidän lastensa harrastustoimintaan osallistumiseen,” kertoo Laura Koskimies.

Tiedolla johdettu kestävä kehitys kuntien elinvoiman raaka-aineena

Hallittu kestävä kehitys on kaiken kaikkiaan erinomainen sateenvarjo sekä kärki kuntien elinvoimalle sekä kuntabrändeille. Kestävän kehityksen edelläkävijäkunnat kiinnostavat muita kuntia, potentiaalisia asukkaita ja yrityksiä.

Kiinnostus kestävään kehitykseen näkyykin kuntakentässä nousevina tietotarpeina. Nostimme esille muutamia ehdotuksia kestävän kehityksen tiedolla johtamiseen:

• Kuntapäättäjien ja henkilöstön kestävän kehityksen taitojen mittaaminen
• Osallisuuskokemuksen mittaaminen ja parantaminen keinona pandemian luomaan lasten ja nuorten yksinäisyyden lisääntymiseen
• Alueellisen eriarvoistumisen näkökulmien vahvempi huomioiminen muuttajatutkimuksissa.

Uskomme, että näistä näkökulmista tullaan lähitulevaisuudessa kuulemaan yhä useammin.

#tiedollajohtaminen #kestäväkehitys #agenda2030