Vaalikauden talouspolitiikka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa
Perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli ovat lisänneet tasa-arvoa. Lisäksi naisten keskimääräiset vuositulot ovat nousseet tällä vaalikaudella tehtyjen sosiaaliturvaetuus- ja veromuutosten vaikutuksesta 25 euroa enemmän kuin miesten. Sukupuolten väliset tuloerot ovat siis kaventuneet, mutta vain hyvin lievästi, ilmenee valtiovarainministeriön tilaamasta selvityksestä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa muun muassa talousarvion valmistelussa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa.
”Tällä vaalikaudella talouspolitiikka on tilaamamme selvityksen perusteella edistänyt tasa-arvoa. Kokonaisuudessaan muutokset ovat kuitenkin hyvin vähäisiä”, sanoo budjettineuvos Jonna Berghäll valtiovarainministeriöstä.
Selvitys jakautui kahteen kokonaisuuteen: Ensimmäinen kokonaisuus tarkasteli vaalikauden kolmen keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutuksia tutkimuskirjallisuuden ja tilastotietojen pohjalta. Tämä tarkastelu koski perhevapaauudistusta, oppivelvollisuuden laajentamista ja pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Toisessa tutkijat tarkastelivat mikrosimuloinnilla etuus- ja veromuutoksia, jotka kohdistuivat kansalaisiin ja joista päätettiin vaalikaudella 2019–2023.
Oppivelvollisuuden uudistaminen lisää tasa-arvoa
Tutkijat tarkastelivat erikseen sitä, millaisia sukupuolivaikutuksia oli perhevapaauudistuksella, oppivelvollisuuden laajentamisella ja pohjoismaisen työvoimapalvelumallilla. Arvioinnissa hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta ja tilastotietoja. Vaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa todentaa luvuin, sillä uudistukset ovat olleet voimassa vain vähän aikaa.
Selvityksen perusteella tutkijat arvioivat, että perhevapaauudistus tulee todennäköisesti jossain määrin lisäämään ei-synnyttävien vanhempien, yleensä miesten, perhevapaiden käyttöä ja tasoittamaan hieman hoivavastuun jakautumista perheissä. Uudistus tullee välillisesti näkymään lisääntyvänä tasa-arvona työelämässä, kun perhevapaiden käytön sukupuolittuneisuus todennäköisesti vähentyy.
Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioidaan pääosin parantavan sukupuolten tasa-arvoa, selvityksestä ilmenee. Tulevaisuudessa vähemmän miehiä jää ilman toisen asteen tutkintoa, joten sukupuolten väliset koulutuserot tasoittuvat. Tehostuneen ohjauksen avulla on myös mahdollista lieventää sukupuolen mukaista eriytymistä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiolaisten jatko-opintovalinnoissa.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vahvistaa miesten ja naisten työllisyyttä varsin tasaisesti. Selvityksen mukaan uudistus voi hieman parantaa pitkäaikaistyöttömien miesten tilannetta ja näin kaventaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Arvioon liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia.
”Arvioidut uudistukset voivat yhdessä vähentää syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, jotka ovat korostuneesti miesten ongelmia. Samalla tulee kuitenkin pyrkiä purkamaan työelämän ja koulutuksen sukupuolen mukaista eriytymistä ja kaventamaan sukupuolten palkkaeroja, jotta naisten ja miesten väliset tuloerot eivät käänny kasvuun”, sanoo selvitysryhmää johtanut tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola Innolink Reseachista.
Selvitys pyrki kattamaan kaikki vaalikauden aktiiviset päätökset
Tutkijat tarkastelivat mikrosimulointilaskelmalla toimia, joista hallitus on aktiivisesti päättänyt esimerkiksi antamalla hallituksen esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi.
Selvitys pyrki kattamaan kaikki vaalikauden aktiiviset päätökset, kuten pienimpien eläkkeiden tasokorotukset, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen, opintorahan sitomisen indeksiin ja varhaiskasvatusmaksujen alennukset. Huomioon otettiin myös henkilötuloverotukseen päätetyt muutokset, kuten ansiotuloverotuksen inflaatiotarkastukset ja asuntolainojen korkovähennyksen poisto.
”Sosiaaliturvaetuuksien ja henkilötuloverotuksen muutokset vaikuttivat suoraan miesten ja naisten tuloihin ja tuloeroihin hyvin rajallisesti. Etuus- ja veromuutokset nostivat tulotasoa noin 86 prosentilla naisista ja 82 prosentilla miehistä”, sanoo mikrosimuloinnista vastannut työmarkkinaekonomisti Eugen Koev Akava Worksista.
Naisten vuositulot ovat muutosten ansiosta keskimäärin 412 euroa suuremmat kuin tilanteessa, jossa muutoksia ei olisi tehty. Miehillä vastaava hyöty on 387 euroa. Naisten keskimääräiset vuositulot ovat siis etuus- ja veromuutosten seurauksena kasvaneet 25 euroa enemmän kuin miesten.
Naiset ovat hyötyneet politiikan muutoksista hieman enemmän kuin miehet myös silloin, kun politiikkamuutosten vaikutuksia tarkastellaan perhetyypin, ikäryhmän ja sosioekonomisen aseman mukaan. Arvioitu etuus- ja veropolitiikan kokonaisuus on hyödyttänyt eniten kahden vanhemman perheitä ja yksinhuoltajaperheitä, joissa on vain alaikäisiä lapsia.
Mikrosimulointilaskelman tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vaalikauden 2015–2019 vastaavaan selvitykseen, jossa tarkasteltiin etuus- ja veropolitiikan vaikutuksia sukupuolten tulonjakoon. Selvityksissä on käytetty eri aineistoja ja mikrosimulointimalliin on tehty tarkennuksia.
Tietoa hallitusneuvottelijoiden käyttöön
Valtiovarainministeriö hankki asiantuntijaselvityksen Innolink Researchilta kilpailutetun pienhankinnan perusteella. Hankkeeseen osallistui asiantuntijoita Innolink Researchista, Equality Research Helsingistä ja Akava Worksista.
Tuloksia voidaan hyödyntää hallitusohjelmatyössä, tulevien hallitusten esitysten valmistelussa ja mahdollisissa muissa jatkoarvioinneissa.
Lue lisää aiheesta
Selvitys: Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi
Juho-Matti Paavola
juho-matti.paavola@innolink.fi
+358 50 590 6716
#innolink #tiedollajohtaminen #tasa-arvo #valtiovarainministeriö
Lue myös artikkelit
Eduskunta tasa-arvoisempi kuin ennen
Väestörakenne ja ehdokasasettelu vaikuttavat vantaalaisten heikkoon äänestysintoon